post

Duke – maailman monin ori?

 

Pitäähän sitä positiivinen olla. Voihan olla että Duke katkaisee huomenna jalkansa ja se päätyy monttuun. Tai se on umpiniskainen teini ja menettää pallinsa vuoden päästä. Tai se on muuten vaan vähän yksinkertainen, eikä hyppää koskaan metriä isompaa. Tavoitteita pitää silti olla ja ainakin toivon että Duke pääsisi monipuolisesti kilpailemaan ja kokemaan erilaisia asioita. Jos Duke käyttäytyy mallikkaasti, pääsee hän ehkä kokeilemaan jalostusuraakin. Mutta kuka Duke on?

Kuulun facebookissa ryhmään, jossa myydään hevosia Latviassa, Liettuassa ja Virossa. Bongasin sieltä sattumalta mielettömän söpön n. 5kk orivarsan, johon iskin heti silmäni. Hinta ei päätä huimannut, se oli latvialainen eikä sen ulkonäkökään ollut hullumpi. Plussaa vieläpä että se oli ori. Minä sekä Penina ollaan molemmat mieltyneitä latvialaisiin hevosiin, kaikki tuntemamme hevoset ovat olleet rohkeita, kaikkiin lajiin soveltuvia ja rakenteeltaan sopusuhtaisia. Suurin osa myös isoja kooltaan. Valitettavasti tuntuu että ne ovat vaan astetta vajaa-älyisempiä (sillee herttaisella tavalla), mutta siksipä ne juuri ovat miellyttämisenhaluisia otuksia.
Penina otti yhteyttä omistajaan, saatiin lisää kuvia ja videoita varsasta. Pelkästään näiden perusteella maksettiin osa varsasta heti ja parin viikon päästä loput. Siitä vielä pari viikkoa, oltiin saatu muutto niin hyvään malliin että pääsimme muuttamaan uudelle tontille. Hevoset muuttivat samana päivänä kuin mekin ja oli viimein aika sopia kuljetusfirman kanssa että koska Duke pääsisi kotiin.
Pompotimme ideaa että haemmeko itse varsan, vai otammeko ihan oikean kuljetusfirman sitä tuomaan. Päädyttiin jälkimmäiseen, tämä säästäisi vaivaa, aikaa ja rahaa. Duke pääsisi myös matkustamaan pitkän matkan heppakaverin kanssa.

14.12. aikaisena joululahjana Duke saapui pihaan! Kuljetusfirma oli meillä aikaisemmin kuin piti, joten jouduin bussipysäkiltä juoksemaan lähes koko 4km etten olisi itse niin pahasti myöhässä. Mutta se oli sen arvoista, kun trailerista peruutti ammattilaisen elkein heiveröinen karvapallo, jota ei pelottanut yhtään vaikka kaverikin jäi traikkuun.
Oli jo sen verran ilta että Duke meni suoraan karsinaan heinäkasan kanssa lepäämään, kun hoidettiin paperi- ja maksuhommat kuskin kanssa.

Seuraavana aamuna varsa pääsi lauman kanssa ulos, sillä systeemillä että Mauno ja Pekka (lauman alimmat) olivat jo tarhassa, ku Duke meni ulos. He haistelivat toisiaan hetken kunnes vietiin Kepa ulos. Kepalla on tapana ottaa yksi ”varsa” itselleen porukasta ja ajateltiin että se ottaisi Duken hoiviinsa. Kepa ei kuitenkaan korvaansa lotkauttanut Duken suuntaan, eikä kyllä vielä nyt parinkaan viikon päästä juuri välitä vauvasta. Jännittävin hetki oli kun Rex vietiin viimeisenä tarhaan, Rex ei tule kaikkien kanssa toimeen ja kiukuttelee silloin tällöin niillekkin hevosille joista tykkää. Rexikin otti varsan hyvin vastaan ja onkin ottanut ehkä vähän sellaisen isoveljen roolin. He yhdessä käyskentelevät pusikossa ja syövät kimpassa.

Duke on meillä nyt ollut siis tasan kolme viikkoa ja on sopeutunut hyvin laumaan, tuntee päivärytmin ja on erittäin luottavainen ihmisiin ympärillään. Poikaa harjaillaan päivittäin ja kosketellaan paljon mm. korvia ja jalkoja. Tällä viikolla pitäisi suorittaa ensimmäiset vuolut meillä, sekä lähiaikoina hoitaa matolääkitys ja rokotus.
Tunnistaja kävi viime viikolla, merkitsi Duken punaruunikoksi.
Ekat pari viikkoa Dukelle ei oikein meinannut väkirehut maistua, mutta nyt haluaa/jaksaa popsia jo litran väkirehuja aamuin illoin. Juo myös tosi hyvin!

Toivottavasti tästä pollesta kuullaan vielä ja blogi pääsee täyttymään pikkuorin kasvusta isoksi oriksi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *